Astangajooga Helsinki | Caritashtanga



Astangajooga



Asta anga eli joogan kahdeksan haaraa.

Astangajooga on ikivanha joogametelmä, joka perustuu Vamana Rishin opetuksiin Yoga Korunta -teoksessa.Teos annettiin Sri T. Krishnamacharyalle 1900 luvun alussa hänen Gurunsa Rama Mohan Brahmacharin toimesta. Krishnamacharya opetti joogatiedon Pattabhi Joisille (1915-2009) heidän yhteisinä opiskeluvuosinaan, jotka alkoivat 1927.

Nykyisin Pattabhi Joisin tyttärenpoika Sharath Jois johtaa K. Pattabhi Jois astangajooga instituuttia Intian Mysoressa jatkaen edellisten mestarien opetusperinnettä.

Asta anga eli joogan kahdeksen haaraa

Ashta anga  eli joogan kahdeksan haaraa muodostavat joogan filosofisen pohjan, jonka Rishi Patanjali on Jooga sutrissa tiivistänyt yksinkertaiseen muotoon ja järjestykseen.

Astangajoogan neljä ensimmäistä haaraa ovat ns. ulkoisia harjoituksia (yama, niyama, asana, pranayama), joita voidaan harjoitella fyysisesti. Nämä harjoitukset on syytä oppia gurulta tai osaavalta opettajalta. Yksinopiskelu kirjasta ei sovi tähän tyyliin ja voi johtaa vakaviinkin tasapainottomuuden tiloihin kehossa ja mielessä.

Yhdessä nämä neljä ensimmäistä haaraa valmistavat kehoa ja mieltä neljään jälkimmäiseen haaraan (pratyahara, dharana, dhyana, Samadhi). Näitä kutsutaan sisäisiksi toiminnoiksi. Ne vaikuttavat syvästi mieleen ja aktivoivat kaikista herkimpiä energiakanavia (sira nadi) sekä energiakeskuksia (chakra).

Jotta sisäiset toiminnat avautuisivat, on kehon oltava vahva ja terve, mielen keskittynyt ja rauhoittunut sekä hermoston puhdistunut. Tämän vuoksi astangassa edetään askel kerrallaan.  Sri K. Pattabhi Joisin mukaan harjoittelu aloitetaan kolmannesta haarasta, asanasta. Tämän jälkeen jatketaan neljänteen haaraan eli pranayamaan. Astangajoogan ensimmäinen ja toinen haara, yama ja niyama, voidaan sisäistää vain harjoittelemalla asanaa ja pranayamaa.

YAMA – rajoitukset
NIYAMA – määräykset
ASANA – asento
PRANAYAMA – hengityksen hallinta
PRATYAHARA – vetäytyminen
DHARANA – keskittyminen
DHYANA – mietiskely
SAMADHI – syventyminen

Näistä voit lukea lisää Patanjalin Yoga-sutra kirjasta. Suosittelen Måns Broon suomentamaa ja toimittamaa teosta: Joogan Filosofia, Patanjalin Yoga-sutra. Kirjan on kustantanut Gaudeamus.

 Vinyasa

Vinyasa tarkoittaa hengityksen ja liikkeen yhdistämistä niin että, jokaiseen liikkeeseen kuuluu yksi hengitys. Esimerkiksi aurinkotervehdyksessä (Surya Namaskar) on yhdeksän vinyasaa. Ensimmäisessä vinyasassa hengitetään sisään ja viedään kädet ylös. Toisessa vinyasassa hengitetään ulos ja taivutetaan eteen. Näin ollen asanat määräytyvät vinyasan mukaan.

Vinyasan tarkoitus on sisäinen puhdistuminen. Paksu veri on likaista ja aiheuttaa sairauksia. Hengityksen ja liikkeen yhdistäminen asanassa kuumentaa ja ohentaa verta, jolloin se kiertää vapaasti kehossa. Liikkeen ja hengityksen yhdistäminen asanoissa saa veren kiertämään vapaasti kaikissa nivelissä, ottaen kehon kivut pois. Huono verenkierto johtaa kipuun. Kuumennettu veri kiertää myös sisäelinten läpi poistaen epäpuhtaudet ja sairaudet, jotka tulevat ulos hien muodossa.

Hikoilu on tärkeä osa vinyasaa, koska vain sen avulla sairaudet lähtevät kehosta ja puhdistuminen on mahdollista. Samalla tavoin kuin kulta sulatetaan pannussa, jotta siitä saadaan erotettua epäpuhtaudet, jooga kiehuttaa verta ja tuo kaikki epäpuhtaudet pintaan, jotka poistuvat hikenä. Kun vinyasa-menetelmää noudatetaan, kehosta tulee terve ja vahva sekä puhdas kuin kulta.

Kun keho on puhdistettu, on mahdollista puhdistaa hermojärjestelmä ja aistinelimet. Pudistautumisen ensimmäiset askeleet ovat hyvin vaikeita ja vaativat vuosien harjoittelun. Aistinelimet kohdistavat huomionsa aina ulospäin ja keho on aina taipuvainen laiskuuteen. Kuitenkin jatkuvalla ja ahkeralla harjoituksella, tätä voidaan kontrolloida. Tämän jälkeen mielen hallinta tulee automaattisesti. Vinyasa luo pohjan sen tapahtumiseen.

 Tristhana

Tristhana tarkoittaa huomion kiinnittämistä kolmeen osa-alueeseen: asentoon, hengitykseen ja katseenkohdistukseen. Nämä kolme osa-aluetta ovat harjoituksen kannalta erittäin tärkeitä. Ne pitävät sisällään puhdistumisen kolme eri tasoa: kehon, hermoston ja mielen. Asento, hengitys ja katseenkohdistus tulee aina tehdä yhdessä.

Asanat puhdistavat, vahvistavat ja antavat notkeutta kehoon. Hengitys tarkoittaa sisäänhengitystä (puraka) ja uloshengitystä (rechaka). Hengityksen tulee olla vakaa ja tasapainoinen ja sisään että uloshengityksen tulee olla yhtä pitkät. Hengitys puhdistaa hermojärjestelmää. Dristhi on katseen kohdistus paikka asanassa. Dristheja on yhdeksän; nenä, kulmakarjojen väli, napa, peukalo, kädet, jalkaterät, ylös, oikealle ja vasemmalle. Dristhi puhdistaa ja tasapainottaa mielen toimintoja.

Ilma ja tuli ovat välttämättömiä kehon sisäiseen puhdistamiseen. Tuli sijaitsee 10 cm navan alapuolella. Täällä sijaitsee meidän elämänvoima. Tulen palamiseen tarvitaan ilmaa, siitä johtuu hengityksen tärkeys. Jos lisätään tulta puhaltamalla, tarvitaan tasaisuutta ettei liekki sammu tai leimahda liian suureksi.

Sama menetelmä toimii hengityksessä. Pitkä tasapainoinen hengitys vahvistaa sisäistä tultamme, nostaen lämpöä kehossamme, kuumentaen veremme fyysiseen puhdistumiseen ja polttaen epäpuhtaudet pois myös hermostosta. Tällainen hengitys vahvistaa hermostoa kontrolloidusti ja tasaisella vauhdilla. Kun sisäinen tulemme on vahvistunut, ruoansulatus, terveys ja elinaika kasvavat. Epätasainen sisään- ja uloshengitys, tai liian nopea hengitys, epätasapainottavat sydämenlyöntiä ja heikentävät fyysistä kehoa ja autonomista hermojärjestelmää.

Tärkeä osatekijä hengityksessä on juurilukko (mula bandha) ja alavatsanlukko (uddiyana bandha). Ne varastoivat energiaa, antavat keveyttä, vahvuutta ja terveyttä keholle, sekä auttavat rakentamaan vahvan sisäisen tulen. Ilman bandhoja ei hengitys kulje oikein ja asanoiden hyöty jää saavuttamatta. Kun mula bandha on täydellinen, mielen hallinta tulee automaattisesti.

 Kuusi myrkkyä

Erittäin tärkeä näkökulma sisäisessä puhdistuksessa, jota Pattabhi Jois opetti, liittyy kuuteen myrkkyyn, jotka ympäröivät henkistä sydäntämme. Yoga shastrassa sanotaan, että Jumala asuu meidän sydämessä valon muodossa. Tätä valoa peittävät kuusi myrkkyä; kama, krodha, moha, lobha, matsarya ja mada. Nämä ovat halu, viha, harhakuvitelma, ahneus, kateus ja laiskuus. Kun joogaa harjoitetaan ahkerasti ja omistautuneella asenteella pitkän aikaa, harjoituksen tuoma kuumuus polttaa myrkyt pois ja sisäinen valomme loistaa jälleen.

Lue lisää: kpjayi.org

Kuva: Tom Rosenthal

"Oi joogi, älä tee asanaa ilman vinyasaa". -Rishi Vamana, Yoga Korunta

© Caritashtanga