Astangajooga Helsinki | Caritashtanga



Parampara



Parampara on sanskriitin kielinen sana, joka tarkoitaa tiedon siirtymistä sukupolvelta toiselle.

Parampara on sanskritin kielinen sana, joka tarkoittaa tiedon siirtymistä sukupolvelta toiselle. Suomeksi puhumme opetuslinjasta. Jokaisen opetuslinjan perustana on, että opettaja ja oppilas muodostavat opetusketjun, joka on kulkenut eteenpäin tuhansia vuosia sukupolvelta toiselle keskeytymättä.

Kirjaimellisesti parampara tarkoittaa: ”Se mikä oli olemassa eilen, on täällä tänään ja tulee olemaan huomenna. Jos siinä on tauko, jos se on muuttunut jollain tavalla, se lakkaa olemasta perinne.”

Paramparan oppiminen on sisäinen prosessi. Sitä ei opi kirjoista tai kuuntelemalla opettajan puheita. Älyllinen ymmärrys ei yksinään riitä silloin kun suhde perustuu keskinäiseen luottamukseen ja yhteyteen. Tieto voidaan siirtää vasta kun oppilas on viettänyt  vuosia kokeneen gurun opissa, opettajan jolle hän on antautunut kehon, mielen, puheen ja sisäisen minän tullakseen itse tiedon kuljettajaksi. Vasta silloin hän on sopiva vastaanottamaan tiedon ja on valmis opettamaan tätä linjaa eteenpäin. Tämä tiedonsiirto opettajalta oppilaalle on parampara.

Oppilaan dharma eli velvollisuus on harjoitella ahkerasti ja omistautuen sekä pykiä ymmärtämään gurun opetukset.

Opettajan dharma on opettaa joogaa täysin samalla tavalla kun hän on oppinut omalta gurultaan.

Joogaperinne on mukana monissa muinaisissa oppilinjoissa. Nykyään jotkut yrittävät luoda uusia joogalajeja, luopumalla perinteistä tai gurunsa opetuksista.  Antautuminen paramparalle on kun hyppäämistä tiedon jokeen, joka on virrannut jo tuhansia vuosia. Tätä jokea ikivanhat mestarit ovat seuranneet tiedon valtamereen. Vaikka kaikki joet eivät johda valtamereen, on tiedostettava, että perinne jota seurataan, on totuudellinen ja epäitsekäs.

Monet yrittävät saavuttaa Himalajan huiput, mutta kaikki eivät siinä onnistu. Tiedon huiput voi saavuttaa gurunsa armosta rohkeuden ja luovuttamisen kautta. Guru on tiedon haltia ja työskentelee väsymättä oppilaidensa hyväksi.

Lue lisää: kpjayi.org

 

Sri K. Pattabhi Jois

Sri K. Pattabhi Jois (Guruji) syntyi bramiiniperheeseen täydenkuun päivänä heinäkuussa vuonna 1915 Kowshikin pikkukaupungissa, noin 150 km Mysoresta. Se sijaitsee Etelä-Intiassa Karnatakan osavaltiossa.. Hänen isänsä oli astrologi ja pappi kylässä, jossa asui lähes 70 perhettä. Hänen äitinsä piti huolta kodista ja perheen yhdeksästä lapsesta. Pattabhin ollessa 5 vuotias hänen isänsä alkoi opettaa hänelle bramiinirituaaleja ja sanskritin kieltä, kuten bramiinipojilla on tapana.

Vuonna 1927 Pattabhi otti osaa Sri T. Krishnamacharyan  järjestämään jooganäytökseen, joka teki häneen niin suuren vaikutuksen , että hän meni tapaamaan tätä mestaria heti seuraavana aamuna.  Selvittyään tiukasta haastattelusta Krishnamacharya suostui ottamaan Pattabhin oppilaakseen, ja seuraavat kaksi vuotta hän kävi aamuisin ennen koulua harjoittelemassa mestarinsa luona. Hän joutui salaamaan tämän perheeltään, sillä joogaa ei pidetty sopivana bramiiniperheen pojalle.

Vuonna 1930 Pattabhi sai isältään bramiini-initiaation (seremonia, jossa pojista tulee miehiä ja he aloittavat henkistymisen opinnot) ja karkasi kaksi rupiaa taskussaan Mysoreen, toiveenaan päästä yliopistoon opiskelemaan sanskritin kieltä. Hän pääsi opiskelemaan ja jatkoi joogan harjoittelua. Alussa elämä oli vaikeaa ja rahattomana hän joutui kerjäämään ruokaa bramiinitaloista. Vasta muutaman vuoden päästä hän kirjoitti isälleen ja kertoi, missä oli ja mitä teki.

Pari vuotta myöhemmin Pattabhi osallistui yliopistolla järjestettyyn jooganäytökseen ja suureksi ilokseen hän tapasi uudelleen gurunsa, T. Krishnamachayan, joka järjesti näytöksen. Myöhemmin hän avasi joogasalin ystävänsä ja oppilaansa Mysoren Maharajan pyynnöstä. T. Krishnamacharyan ja K. Pattabhi joisin guru-oppilas -suhde alkoi uudestaan ja kesti aina vuoteen 1953 asti, jolloin Krishnamacharya muutti perheensä kanssa Madrasiin (nykyinen Chennai).

Vuonna 1937 Maharaja ylensi Pattabhi Joisin joogaopettajaksi sanskritin kielen yliopistoon. Tästä alkoi hänen pitkä uransa opettajana. Samana vuonna hän avioitui nuoren Savitrin kanssa.

Pattabhi jatkoi sanskritin opiskelua ja aloitti myös advaita vedantan opinnot, valmistuen myös vedantan professoriksi. Vuonna 1948 Pattabhi osti perheelleen talon Lakshmipuramista oppilaidensa avustuksella. Hän muutti sinne vaimonsa sekä kolmen lapsensa kanssa. Samana vuonna hän perusti kotiinsa Astangajoogan tutkimuslaitoksen (Ashtanga Yoga Research Institute) tarkoituksenaan opettaa ja tutkia astangajoogamenetelmää hänen opettajansa oppien  ja Yoga Korunta teoksen mukaisesti.

Pattabhi kirjoitti Yoga Malan vuosina 1958-1961. Se julkaistiin kannadan kielellä vuonna 1963. Teos on käännetty englannin kielelle vuonna 1999 ja suomeksi 2002.

Ensimmäinen länsimainen oppilas oli belgialainen Andre van Lysebeth. Hän saapui Pattabhin oppiin vuonna1964 Swami Purnanandan suosituksesta. Andre opiskeli kaksi kuukautta AYRIssa ja kotiin palattuaan kirjoitti Pranayama teoksen, jossa on kuva myös Pattabhi Joisista. Ensimmäiset amerikkalaiset oppilaat saapuivat 70-luvun alussa ja kutsuivat Pattabhin Kaliforniaan, Encinitakseen vuonna 1975. Tästä alkoivat Pattabhin astangajoogan opetusmatkat ympäri maailmaa. Sen seurauksena astangajooga levisi tuhansien uusien oppilaiden keskuuteen ja  ulkomaalaisia oppilaita alkoi virrata Mysoreen suuria määriä. Vuonna 1992 uusi isompi joogakoulu avattiin Mysoren Gokulamissa. Täällä Pattabhia avustivat hänen tyttärensä Saraswathi ja hänen poikansa Sharath, joka toimi Pattabhin oikea käsi.

Vuonna 2007 Pattabhi sairastui vakavasti. Seuraavan vuoden lopussa hän luopui päivittäisestä opettamisesta jättäen opettamisen tyttärensä Saraswathin ja hänen poikansa Sharathin tehtäväksi. Pattabhi menehtyi 93 vuotiaana kotonaan Mysoressa 18.05.2009. Hänet tullaan muistamaan elävänä esimerkkinä guru-oppilas -suhteen noudattamisesta ja astangajoogan viemisestä länsimaihin. Hän omisti koko elämänsä joogan opettamiselle ja sen eteenpäin viemiselle. Hänen legendaarinen työnsä tulee säilymään aina.

 

Sharath Jois

Sharath syntyi 29.9.1971 Mysoressa suurten joogien perheeseen. Hänen äitinsä on Saraswathi Rangaswamy ja isoisänsä Sri K. Pattabhi Jois, Guruji. Kasvaen joogien keskellä, Sharath oppi ensimmäiset asanat seitsemän vuoden ikäisenä ja kokeili ensimmäisen ja toisen asentosarjan asanoita 14 vuotiaaksi asti. Tämän jälkeen hän keskittyi elektroniikan opintoihin, saaden tutkinnon JSS yliopistosta Mysoresta.

Sharath aloitti 19 -vuotiaana joogaopintonsa Pattabhi Joisin kanssa. Hän heräsi joka aamu 3.30 ja ajoi moottoripyörällä toiselle puolelle kaupunkia Lakshmipuramiin isoisänsä joogakouluun. Siellä hän harjoitteli ensin itse ja tämän jälkeen avusti guruaan.

Tänä päivänä Sharath Jois johtaa K. Pattabhi Jois Ashtanga Yoga Instituuttia, KPJAYI, vieden gurunsa opettamaa astangajoogan perinnettä eteenpäin. Hänen vilpitön omistautuminen ja kurinalaisuus opiskella ja harjoitella joogaa auttaa häntä heräämään kuutena päivänä viikossa klo 1.00 aamulla, jotta hän ehtii tehdä oman harjoituksen ennen kuin ensimmäiset oppilaat saapuvat harjoittelemaan KPJAYInstituuttiin.

Sharath on Pattabhi Joisin ainut oppilas, joka on opiskellut kaikki astangajoogan kuusi asentosarjaa.

 

Saraswathi Rangaswamy

Saraswathi syntyi vuonna 1941 Savitramman ja joogamestari Pattabhi Joisin perheeseen. Hän teki leikinomaisesti jooga-asentoja jo hyvin nuorena. 10-vuotiaana hän aloitti astangajoogan opiskelun isänsä kanssa ja oli ensimmäinen nainen, joka hyväksyttiin Sanskritin Yliopistoon Mysoressa. Siellä hän opiskeli sanskritin kieltä ja joogaa.

Saraswathin ollessa 22 –vuotias, hänen äitinsä sairastui ja hän otti vastuun perheestä, huolehtien äidistään, isästään ja nuoremmista veljistään. Asana harjoitus jäi, mutta hän kasvoi vahvaksi joogan muilla osa-alueilla. Vuonna 1967 Saraswathi avioitui M.S. Rangaswamyn kanssa ja sai kaksi lasta, tytön (Sharmila) ja pojan (Sharath).

Saraswathi avusti isäänsä Laksmipuramin jooga shalassa vuosina 1971-1975. Tämän jälkeen hän alkoi pitämään omia joogatunteja paikallisille naisille VV Mohallan Balaji Temppelissä Mysoressa. Tuolloin joogaopettajia kohdeltiin samalla tavoin kuin siivoojia ja hänen palkkansa oli vain 25 rupia kuukaudessa. Vuonna 1984 Saraswathi alkoi opetta jooga sekä miehille että naisille kotonaan Gokulamissa. Kun hänen isänsä muutti AYRInstituutin Lakshmipuramista Gokulamiin vuonna 1992, Saraswathi alkoi jälleen opettaa isänsä kanssa.

Nykyään Saraswathi opettaa Myosressa KPJAYInstituutissa ympäri vuoden, lukuun ottamatta joogaopetusmatkoja ulkomailla. Hän pitää omia tunteja vanhassa kotitalossaan ja vie isänsä perinnettä kunniallisesti eteenpäin.

 

Kuva: Tom Rosenthal

 

"Yoga is not physical, very wrong. Hatha Yoga can indeed be used as external exercises only, but that is not the ultimate benefit of Yoga. Yoga can go very deep, deep and touch the soul of man. When Yoga is performed in the right way, over a long period of time, the nervous system is purified, and so is the mind. When you take asana properly, for a long time, pratyahara, dharana and dhyana naturally becomes more established and then greater clarity of mind and increased receptivity of self is brought about." -Pattabhi Jois from an interview in Namarupa Magazine entitled "3 Gurus," Autumn 2004


© Caritashtanga